Miksi suuryrityksen hallitusammattilaiset töpeksivät?

Olemme saaneet lukea ja katsoa uutisista miten Saksan politiikan virheet tulevat jälleen suomalaisetn maksettaviksi. Yritysten hallituksen ja hallintoneuvoston tehtävä on varmistaa yrityksen talouden hallinta niin, ettei sijoittajien pääoma vaarannu ja tuotto pysyy kohtuullisena. Nokian aikana suomalaiset saivat kokea, että hallitusammattilaisilta puuttui visio tulevasta ja tehtiin monta strategisesti väärää ratkaisua. Sama näyttää toistuvan Fortumilla Uniperin kanssa.

Jo vuonna 2017 tiedettiin, että Uniperin kaasu- ja hiilivoimalat muodostavat riskin sen aikaisen lähitulevaisuuden kannalta. Toki riskiä ei nähty tulevan Venäjän suunnalta vaan Saksan valitsemasta ”vihreästä” tulevaisuudesta. Olihan jo silloin tiedossa, että hiili ajetaan alas eikä kaasustakaan voitu olla varmoja, sillä sehän on myös fossiilinen polttoaine.

Ahneena lähdettiin ostamaan Uniper ydinvoimaloiden ja vesivoiman toivossa, mutta ei edes neuvoteltu yrityksen pikkomisesta, vaikka monilta suunnilta tuli voimakkaita varoituksia edm. vihreästä siirtymästä. Unohdettiin siis konsolidaation tärkein periaate eli kun ostetaan kilpailija ulos kentältä tai laajennetaan omaa toimialuetta, ostettava yritys pilkotaan ja kannattamattomat osat myydään vaikka tappiolla jos yrityskaupassa jäävä osa tukee omaa yritysstrategiaa ja hankinta jää riittävän positiiviseksi. Nyt jää luu vetävän käteen. Eli Suomalaiset veronmaksajat tukevat Euroopan talousveturia. Käänteinen Robin Hood -strategia: Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.